Wiima taasen hakumetsässä, tällä kertaa Ruska sai tyytyä autossa odottajan rooliin, sillä lunta oli metsässä paljon ja hangen pinta oli jäässä…en halunnut Ruskaa juoksuttaa raapimassa itseään. Oltiin Landbossa, ns. isolla parkkipaikalla, missä maasto oli ihan juostavaa – vasen puoli normaalia sekametsää (isoja puita) ja oikea puoli alkuun samanlaista, mutta n. 30 metrin kohdalla alkoi melkoinen risukko.

Ensimmäinen pisto vasemmalle etukulmaan, maalimies valmiina ja suora palkka: Wiimalla oli äärettömän paljon intoa ja se lähti tapansa mukaan kuin tykin suusta – ja löysikin maalimiehen ilman ongelmia.

Toinen pisto oikealle, maalimies valmiina ja suora palkka: ei moitittavaa, vaikka alkuun ryteikön alkaessa Wiima ei mennyt tarpeeksi syvälle – teki kuitenkin töitä koko ajan ja loppujen lopuksi löysi maalimiehen.

Kolmas pisto vasemmalle TYHJÄ: taas koira innoissaan metsään, suoraan ja syvälle – kääntyi hyvin eteenpäin ja tuli kutsusta pois…loistava laatikko. Tässä vaiheessa koiran ilme oli kuitenkin hyvin epäileväinen…vähän niin kuin pettynyt, kun mitään ei löytynyt. Palkkasin koiran keskilinjalla ja yritin kehua kovasti, mutta…

Neljäs pisto oikealle, maalimies valmiina, suora palkka: tännekin Wiima lähti vielä ihan kivasti tyhjän jälkeen, mutta nyt sitten risukon alkaessa kääntyikin radalla eteenpäin ja päätti tulla pois. Eli selvästi ei enää jaksanut uskoa siihen, että maalimies voisi siellä olla, kun edellinenkin oli tyhjä ollut. Toisella lähetyksellä Wiima kääntyi välittömästi kohti keskilinjalla seisovia ihmisiä…eli olisi pitänyt olla valppaampi ja ottaa ääniapu metsästä ennen lähetystä. Kun sitten otettiin ääni, niin kolmannella lähetyksellä Wiima lähti taas reippaasti ja löysi maalimiehen ja sieltä loppupalkan (kissan ruokaa ja aina niin ihana rätti).

Jatkossa treenataan siis edelleen paljon tyhjiä (vaihtelevasti), mutta täytyy opetella lukemaan koiraa enemmän ja ottaa sitten tyhjän jälkeen apuja, mikäli tilanne niin vaatii. Minun tulisi myös enemmän tsempata koiraa ja kehua tyhjän jälkeen, jotta koira taatusti tietää tehneensä oikein ja jaksaisi taas etsiä seuraavan maalimiehen. Lisäksi pitäisi päästä treenaamaan paljon erilaisissa maastoissa, koska tällä kertaa ryteikön alkaminen vaikutti selvästi koiran etenemiseen!

Mutta kaiken kaikkiaan, jälleen hyvät treenit Wiimalta…ja sittenpä onkin synttärijuhlien aika, täyttäähän ihana koiruuteni tänään tasan 2 vuotta!!!