Lauantaina se sitten tapahtui. Pääsimme Ruskan kanssa vihdoin (parin peruuntuneen Toko-ilmoittautumisen jälkeen) koeradalle, paikkana Hyvinkään Sveitsin koulutuskenttä ja tavoitteena suoriutua haun 3 –luokasta. Jännitys oli melkoinen, mutta niin sitä vain seistiin muiden kilpailijoiden mukana kuuntelemassa tuomarin avaussanoja. Melkein repesin täyteen nauruun, kun ylituomari Tomi Alanen totesi kilpailijoille: ”tehän olette jo niin kokeneita, että muistatte koeohjeet ja suoritukset, ettei niitä tarvitse tässä läpi käydä” …todella kokeneita oltiin, mutta en kuitenkaan tässä lähtenyt asiaa korostamaan. Kokeessa oli kaksi tuomaria, jo mainittu ylituomari Tomi Alanen (vastaanotti tottiksen sekä esineet) sekä hakuosuudesta vastannut tuomari Marja Hurme.

Etukäteen tehdyssä arvonnassa olimme Ruskan kanssa saaneet suoritusvuoroksi numeron 6, eli kaksi paria saimme katsella ja jännityksellä odottaa. Suorituksemme alkoi tottelevaisuudella ja me suoritimme ensin paikallaolon. Koska järjestys oli tämä, otin Ruskan hyvissä ajoin autosta ulos ja pyrin saamaan sen rauhalliseksi paikallaoloa varten. Tämä onnistuikin ja mielestäni koira oli mukavassa vireessä, kun sen jätin makaamaan merkitylle paikalle.

Ja tässä suorituksemme tuomari Tomi Alasen sanoin (muistiin kirjoitettu videonauhalta lähes suoraan sanasta sanaan):

”Tämä koira osoittaa erinomaista ohjattavuutta, siitä näkee, että koiralla ja ohjaajalla on hyvä suhde, tietysti koiran koostakin johtuen toivoisi tiettyihin suorituksiin lisää voimaa, mutta täytyy ymmärtää koiran koko, ettei kyseessä ole mikään iso rottweiler…

Vapaana seuraaminen: Se on tarkkaavainen, se seuraa oikealla paikalla, se pitää paikkansa koko suorituksen ajan. Ainoa negatiivinen asia, mitä voi seuraamisesta sanoa, on se, että se voisi olla hieman tiiviimpi ja täyskäännökset ovat hieman kömpelöitä, verrattuna siihen koko muuhun harmoniaan. Näistä johtuen arvosana on ”vain” erittäin hyvä.

Liikkeestä istuminen: valmisteleva osuus on kunnossa, se noudattaa käskyä heti, se istuu nopeasti, sen tulisi olla hieman tarkkaavaisempi siinä istuessaan ohjaajan suuntaan, arvosana korkea erittäin hyvä

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo: myös tässä seuraaminen on kunnossa, käskyä se voisi hieman nopeammin noudattaa, se menee kuitenkin nopeasti maahan, eli se ei reagoi käskyyn heti vaan maahanmeno itsessään on nopea, tulisi saada reagoimaan käskyyn nopeammin, luoksetulo on energinen, se ei istu ohjaajan edessä ilman ohjaajan pientä apua, arvosana erittäin hyvä

Juoksusta seisomaan jääminen: valmisteleva osuus on muuten kunnossa, mutta seuraaminen on väljää, ohjaaja antaa kaksi käskyä ja toisen yhteydessä voimakkaan avun, mutta tässä ei sentään koske koiraa, niin päästään arvostelemaan tästä eteenpäin, se seisoo tarkkaavaisena, luoksetulo on energinen ja loppuasento kunnossa, kahdesta käskystä ja voimakkaasta avusta johtuen arvosana puutteellinen

Tasamaanouto: tulisi olla kokonaisuudessaan energisempi ja voimakkaampi, ote kapulasta tulisi olla varmempi, arvosana korkea hyvä

Hyppynouto: mennen tullen koskettaa estettä, tullessa hipaisee, se voisi olla energisempi, kapulasta ote varmempi, arvosana hyvä

Estenouto: myös tässä sen suoritus tulisi olla energisempi, se on kyllä määrätietoinen mutta suoritusvoimaa ja halukkuutta tekemiseen kaipaisi enemmän, otteen myös tässä tulisi olla varmempi, arvosana hyvä

Eteenlähettäminen ja maahanmeno: oppitunti ohjaajalle, varsinkin jos menet joskus arvokisoihin; se virittely siinä ennen liikettä, tee se vähän kauniimmin ja opettele tekemään pienemmin elein, se on niin selkeää, että tänään rankaisin puolella pisteellä, valmisteleva osuus on kunnossa, se etenee energisesti ja määrätietoisesti, se menee nopeasti maahan, sinänsä suoritus oli erinomainen, mutta ohjaajan voimakkaasta virityksestä johtuen pudotan sen korkeaan erittäin hyvään, jotta muistat sen jatkossa

Paikallaolo häiriön alaisena: ei huomauttamista, arvosana erinomainen

tänään arvosana hyvä, pisteet 89”

Elikkäs siis, kaikki liikkeet saimme suoritettua, ja minäkin jopa muistin sen, että liikkeestä maahanmeno tapahtuu juoksusta (tämä oli tähän asti hyvin hankalaa ja esim. treeneissä tuskin koskaan onnistui kerralla). Itse tekemisestä muutamia kommentteja minulta itseltäni ja yleisön joukosta:

- ilmoittautumiseen mennessä tulisi odottaa omaa suoritusparia, tällä kertaa minulla oli turhan kiire tuomarin tykö ja pari tuli meistä jäljessä …ei tällaista voi tietää ekassa kokeessa ;)

- koko suorituksen ajan minulla oli pieni epäilys siitä, tuleeko Ruska lainkaan mukana; päättelimme sen johtuneen siitä, että tällä kertaa Ruska seurasi todellakin oikealla paikalla, eikä tapansa mukaan edistänyt siten, että olisin sen hyvin nähnyt …ilmeisesti minun jännittäminen vaikuttaa koiraan tällä tavalla, ja ainakin tässä seuraamisessa vaikutus oli vain positiivinen

- ensimmäisessä luoksetulossa Ruska teki ihka ensimmäistä kertaa niin, ettei istunut eteen ilman pientä vartaloapua …jännityksen piikkiinkö?

- juoksusta seisomaan jäämisessä katsojat olivat laittaneet merkille, ettei Ruska todellakaan ollut ihan ”mukana”, seuraaminen oli väljempää ja näin ODOTA! –käskykin kaikui sitten kuuroille korville …itse näin meidän varjoista, että koira seuraa edelleen, joten osasin antaa toisen käskyn …ja automaattisesti tässä yhteydessä käsikin heilahti kohti koiran kuonoa. Tämä hieman harmitti, sillä treeneissä seisomaan jääminen on ollut näistä jäävistä liikkeistä melkeinpä se varmin …mutta näinhän se menee!

- ja sittenpä se isoin oma moka …lähti vähän virittelyissä mopo käsistä ja ennen eteenlähetystä tein kahteen otteeseen meidän normaalit viritykset …ja kuten ylempää voi lukea, tuomari puuttui tähän ihan aiheesta. Jännityksellä ja omalla epävarmuudella oli erittäin iso osa tässä, mutta muistanpa varmasti jatkossa toimia toisin. Loistava oppitunti todellakin …ja harmilliset pistemenetykset, kun koira suoritti liikkeen aivan mainiosti!

Kokonaisuuteen ei kuitenkaan voi olla muuta kuin tyytyväinen: ensimmäinen virallinen arvostelu missään luokassa ikinä ja heti 89 pistettä. Päivän toiseksi parhaat tottis-pisteet = )

Tämän jälkeen siirryimme maastoon odottelemaan omaa haku-vuoroa. Maastonumeroksi saimme 5 ja kun meidän tottiksen aikana maastoon oli jo edelliset koirat menneet, pääsimme ”omasta maastoryhmästä” toisena radalle. Rata oli melkoisessa tiheikössä ja siellä kulki selviä ojia sinne sun tänne. Keskilinja oli ”keskellä ei mitään”, eli ei polulla …tarkkaan sai keskittyä seuraavan sinisen krepin löytämiseen. Ainoastaan etulinjat olivat vähän avoimempia, eli siinä näki hyvin molempiin suuntiin, mihin asti koira eteni. Tuulta ei ollut juuri nimeksikään, joten siitä ei apuja tullut.

Päätin aloittaa radan oikealta puolelta ja lähetin koiran etukulmaan. Ruska eteni hyvin ja syvälle häviten sitten näkyvistä. Ehdin jo huutaa ”HYVÄ!”, ennen kuin sain Ruskan taas silmiini…ja yllätys yllätys, sillä olikin jo rulla suussa. Täytyy myöntää, että mielessä kävi epäilys siitä, voiko kulmassa todella olla maalimiestä – mutta kun koskaan ei valeilmaisua ole näkynyt (*koputtaa puuta*), niin ei muuta kuin koira liinaan ja pyyntö NÄYTÄ!. Ilmaisu sujui loppuun asti hyvin ja maalimies kömpi ulos vanerisesta umpipiilosta. Toinen etukulma oli tyhjä ja melkoisen monta tyhjää pistoa tulikin sitten tehtyä ennen seuraavaa löytöä. Toinen maalimies oli n. 250 metrissä, taas radan oikealla puolella – mutta Ruska nosti tämän ukon hurjan paljon kauempaa, minä itse en ollut ehtinyt keskilinjalla lähellekään 200 metrin merkkipaalua, kun jo näytölle lähdettiin. Tässä ilmaisussa Ruska oli kuulemma pysähtynyt rulla suussa metsään ennen luokseni tuloa, itse en tätä huomannut, mutta kuulin asian myöhemmin tuomarin arvostelussa. Ruska jatkoi kuitenkin matkaansa ilman eri käskyä, joten ilmaisu hyväksyttiin pienellä pistemenetyksellä.

Kun palattiin keskilinjalle ja ehdin 200 metrin kohdalle, tarkistin tuomarilta käytetyn ajan. Siinä vaiheessa olimme työskennelleet 9 minuuttia, joten päätin hieman höllentää tahtia ja samalla lyhentää piston aikana etenemääni matkaa keskilinjalla. Koska maalimies oikealta puolelta oli noussut kauempaa, jätin parin piston verran maastoa siltä puolelta tarkistamatta – luotin siihen, että kun Ruska kerran siitä oli jo eteenpäin juossut, ei siellä maalimiehiä enää ole …ja tämä riskinotto tällä kertaa kannatti. Kun sitten sain silmiini radan loppumisesta kertovan 300 metrin kyltin, alkoi mielessä kyteä pelko yhden maalimiehen jäämisestä., kunnes n. 10 metriä ennen radan loppua laitoin Ruskan vasemmalle puolelle ja sieltä sitten viimeinen maalimies löytyikin, jälleen umpipiilosta. Kun lähdimme näytölle, Ruska jostain syystä pysähtyi matkalla (jatkoi ilman eri käskyä), mutta tätä tuomari ei havainnut, eikä siitä pisteitä lähtenyt. Kun maalimies alkoi nousemaan piilostaan, kertoi tuomari ajan loppuneen – mutta sillähän ei enää mitään merkitystä ollut, kun ilmaisu oli tapahtunut vaaditun ajan puitteissa. Tuomari vaan naurahti, että menipäs tarkalle = )

Kun sitten palattiin keskilinjalle, tuomari alkoi kyselemään meidän koekokemuksista ja yllättyi melkoisesti, kun kuuli minun olevan ensimmäistä kertaa virallisessa kokeessa, tosin kokeneen koiran kanssa. Jutusteltiin leppoisasti koko matka radan alkuun asti ja kerroinkin lyhyesti minun ja Ruskan yhteisestä taipaleesta tähän asti (Huom! Minä välillä osaan kertoa ihan oikeasti asiat lyhyestikin!). Arvostelun tuomari antoi tällä kertaa istualtaan – ensimmäiset kuumat kelit vaikuttivat myös meihin ihmisiin melkoisesti  …Ruskakin oli aika loppu!

Arvostelussa tuomari kommentoi mm. seuraavaa: koira on hyvin hallinnassa, tulee kun kutsun, mutta tekee myös hyvin itsenäisesti töitä, mistä kertoo mm. toisen maalimiehen nostaminen melko kaukaa. Hän muistutti minua antamaan koiralle työskentelyrauhan varsinkin etukulmissa, ja jos näkee, että koira on koko ajan alueella. Lisäksi hän kommentoi sitä, että Ruska on melkoisen ilmeetön työskentelyssään, välillä oli kuulemma tullut tunne, onko koira lähdössä lainkaan pistolle, kun ei kovin isosti asiasta ”riehaantunut”. Mutta kun joka kerta lähetyksessä koira lähti haluttuun suuntaan ja työskenteli tehokkaasti, niin työskentelypisteitä tuli 32 (max 40). Ilmaisuista tuli yhteensä 28 (max 30 …2 pistettä lähti siis siitä, kun koira pysähtyi rulla suussaan) ja kun kaikki maalimiehet löytyivät, tähän päälle vielä täydet 100 pistettä maalimiehistä. Yhteensä hakuosuuden pisteet olivat siis 160, kun maksimi on 170. Hienosti omasta, ja tuomarinkin mielestä = )

Hakuradan jälkeen palasimme tottiskentälle, minkä läheisyyteen oli esineruutu rakennettu. Ruutu oli myöskin melkoisessa risukossa, hieman ”nousevaan maastoon”. Lähetyslinja oli melkoisen kostea, mutta tuomarin luvalla kuljeskelin vähän kuivemmalla suoralla ruudun sisäpuolella. Aloitin ruudun oikeasta laidasta, ja työskentely oli koko ajan hyvin ”ruskamaista”. Eli ei edennyt kovinkaan määrätietoisesti, eikä kovin syvälle, mutta en jäänyt pommittamaan yhtä kohtaa, vaan etenin ruudussa eteenpäin koko ajan. Toisella lähetyksellä Ruska oli mennyt hyvin läheltä esinettä (tämän huomasin sitten myöhemmin, kun Ruska nosti ko. esineen), mutta mitään ei tullut minulle asti tässäkään vaiheessa. Neljällä pistolla oltiinkin sitten jo ruudun toisessa laidassa ja pieni pelko nousi jo puseroon, ettei yhtäkään esinettä nouse 5 minuutin sisällä. En kuitenkaan antanut tämän ajatuksen häiritä, vaan lähdin lähettämään koiraa taas takaisin päin ja heti seuraavalla pistolla nousikin sitten yksi esine ruudun vasemmasta reunasta, tämän jälkeisellä lähetyksellä Ruska nappasi lähellä eturajaa olleen esineen (josta se oli siis mennyt ensimmäisellä kerralla ohi) ja juuri kun ehdin laittaa koiran vielä kerran ruutuun, loppuikin aika. Lopputuloksena siis 2 esinettä, mikä ennakko-odotuksiin nähden oli ihan kiva suoritus.

Tuomari kommentoi Ruskan työskentelyvauhtia ja totesi, ettei tainnut tänään oikein kiinnostus löytyä, mistä kertoi myös se, että yhden esineen läheltä oli Ruska ohi mennyt…ja näinpä ruudusta pisteitä irtosi 22.

Tämä kuitenkin takasi sen, että saimme I-tuloksen pisteillä 271 …mihin olen enemmän kuin tyytyväinen. Loppusijoitus kokeessa oli huikea 2. sija, joten kotiin saimme hyvän mielen lisäksi myöskin pokaalin takan reunukselle = )

Onpa kiva suunnitella kesän koekalenteria tällaisen aloituksen jälkeen!