Ensimmäinen toko-startti saatiin tehdyksi Helsingissä, Dobermanniyhdistyksen Purina Areenalla järjestämässä toko-kokeessa. Tuomarina alokasluokassa oli Harri Laisi ja mukana oli yhteensä 13 koirakkoa.
Meille oli arvottu lähtönumeroksi 11, joten pitkään saimme istua ja odotella (ja jännittää) oman vuoron tuloa. Alkuun tehtiin ryhmäliikkeet – eli siis paikallaolo – kahdessa ryhmässä ja tämän jälkeen siirryttiin suorittamaan yksittäisliikkeitä numerojärjestyksessä.
Kun tulimme kehään, oli tuomari vastassa tutustumassa koiraan ja tutkimassa mahdolliset kiimat. Kun totesin Ruskan olevan leikattu narttu, ei tuomari enää alkanut tutkimaan asiaa sen tarkemmin… mikä meidän kohdalla oli hyvä juttu, koska Ruska ei oikein välitä tästäkään toimenpiteestä – nyt pääsimme kehään ilman minkäänlaisia urinoita.
Luoksepäästävyydessä Ruska istui kiltisti sivulla, haisteli kohteliaasti tuomarin lähestyvää kättä, mutta ei kommentoinut asiaa muuten mitenkään. Tässä tuomari varmisti Ruskan olevan hollanninpaimenkoira, ja totesi vielä sen olevan erittäin kaunis yksilö… arvosana tästä 10.
Paikallaolossa olimme keskellä riviä, eli molemmilla puolilla oli koiria. Minuahan hieman jännitti etukäteen nimenomaan tämä ryhmäliike, koska Ruskan tunteet muita koiria kohtaan eivät ole kovin lämpimät, ja jos joku olisi tullut tässä Ruskaa haistelemaan, olisi tulos ollut jotain muuta kuin mitä tänään nähtiin. Puolet etukäteen näkemästäni ”painajaisunesta” toteutui – eli viereinen koira lähti rivistä lipettiin… mutta meidän onneksi se sai seuraa toisella puolella olevasta koirasta ja ne keskittyivät toisiinsa, ärähtivätkin hieman. Tässä kohdassa omat niskakarvat oli jo pystyssä valmiina ärähtämään Ruskalle, jos se olisi päättänyt liittyä lähellä ärisevien koirien joukkoon, mutta eipä tarvinnut ottaa asiaan kantaa, koska meidän sfinksi jatkoi makoiluaan vain vähän vilkaisten sivulleen. Hieno tyttö!!! Arvosana 10.
Seuraaminen kytkettynä toimi, kuten meillä yleensäkin – ja taas jännitys näkyi koirassa sen verran, että paikka oli paljon parempi kuin treeneissä. Täyskäännöksessä minä vahingossa kopautin koiraa jalallani, jonka seurauksena Ruska hieman teki pesäeroa – tämä ei kuitenkaan näkynyt arvostelussa, koska arvosana taas täysi 10.
Seuraaminen taluttimetta toimi myös minun askelien osalta, ei huomautettavaa, arvosana 10. Maahanmeno liikkeestä myös täysi 10, ja mitä sivusilmällä koiraa näin, ei maahanmenonopeudessakaan ollut mitään sanomista.
Päivän ainoa selkeä virhe tuli luoksetulossa. Tässä Ruska jäi kyllä istumaan, kuten pitkin, mutta luoksetulovauhti ei todellakaan ollut normaalia ja pari metriä ennen minua hidastui vielä entisestään… päättyen siihen, että koira seisoi minun edessäni. Ei meinannutkaan istua, ennen kuin tein avustavan liikkeen eli nytkähdin hieman taaksepäin. Tämä auttoi ja saatiin loppuasento kohdilleen, mutta luonnollisesti arvosana ”vain” 9. Lieneekö jännitystä vai mistähän tämä ”en osaa istua eteesi” ajatus on tullut – samaa nimittäin oli nähtävissä hakukokeen ensimmäisessä luoksetulossa…pitää ottaa treeneissä ohjelmaan tämän vahvistaminen.
Loput liikkeet (liikkeestä seisominen ja estehyppy) kuten myös kokonaisvaikutelma olivatkin sitten taas kymppejä, elikkäs loppupistemääräksi muodostui huikeat 197 pistettä. Tämä luonnollisesti on I-tulos ja oikeutti tänä päivänä kunniapalkintoon (ylimääräinen ruusuke) sekä luokkavoittoon. Palkintojen jaossa tuomari totesi vielä nauraen, että ei ollut tämä koira ”pelkästään kaunis” = )
Todistusaineistoa ja mukava kuva muistojen arkistoon:
...kuvassa mukana iloisen voittajan lisäksi tuomari Harri Laisi...
Kuvaaja: M. Rytkönen
