Torstain treenit pidettiin Mekaanikontiellä lentokentän katveessa, ja tänne ajeltiin Ruskan kanssa erittäin myöhässä (työpäivä venyi juuri silloin, kun ei olisi tarvinnut). En siis osallistunut radan tallaukseen, mikä meidän kannalta oli ihan hyväkin juttu. Maasto oli pikkuisen samankaltaista, mitä piirinmestaruuskokeissakin – kumpuilevaa mäntymetsää, jossa oli myös paljon risteileviä polkuja siellä täällä.

Ekalle pistolle (tyhjä oikea etukulma) Ruska ei taas meinannut lähteä – pari kertaa kaartoi liian aikaisin pois. Tein uusintalähetyksiä , ja kun kolmannella kerralla Ruska lähti etenemään hyvin syvälle, kehuin sitä sillä seurauksella, että se kääntyi ilmassa ympäri ja kipitti suoraan takaisin luokse. Minun olisi siis PIDETTÄVÄ SUU KIINNI… mikä minun kaltaiselle on tietysti hyvin vaikeaa!!!

Tämän jälkeen edessä olikin vain löytöjä 4 kappaletta (jos muistan oikein). Mutta näidenkin kohdalla jouduin tekemään useita pistoja, ennen kuin maalimiehet löytyivät. Mieli ei siis ollut kovin korkealla tämänkään treenin jälkeen – tämä ainakin on jäänyt mieleen, vaikka hyvin lyhyt treeniselostus tästä nyt tuli… kun taas on tuota aikaa kulunut treenipäivän ja raportoinnin välissä?!? Hyi minua!

Uusi asia maalimiehillä oli tällä kertaa palkkauksessa – eli tästä eteenpäin Ruskan palkkaus sisältää aina ruoan lisäksi myös hieman saalisleikkejä (patukat tai narupallot). Haluan uskoa, ettei tämä ainakaan vähennä Ruskan intoa etsiä maalimiehiä!