Vanhan Tuusulantien ja Korsontien risteyksessä, tien oikealla puolella – melkoisen avoimessa maastossa: radan vasemmalla puolella tiheämpää metsikköä alkoi reilussa sadassa metrissä ja oikea puoli radasta alkoi samalla nousta pienehkön mäen päälle (radan alussa näki hyvin syvälle, mutta loppupuolella maaston korkeuserosta ja toisen puolen tiheiköstä johtuen näkyvyyttä ei enää ollut).

Ruskalle tehtiin muistaakseni norjalainen sekametsä kuudella maalimiehellä – eli lähdettiin radan lopusta lähtien kulkemaan alkuun päin ja piilon kohdalla otettiin maalimieheltä ääni- / näköapu radan tilanteesta riippuen. Viimeinen maalimies oli hyvin tukevassa umpipiilossa, jonne koira ei päässyt mistään sisälle… eli hyvää treeniä siihen, että osaa ilmaista myös näkymättömissä ja koskemattomissa olevan maalimiehen. Ilmaisuja halusin ottaa useita, jotta saadaan taas rullan tuontiin ja suussa pysymiseen varmuutta. Väliin tehtiin kuitenkin pari löytöä myös suorapalkalla. Alussa roikuin liinan perässä loppuun asti, lopussa jo päästin aikaisemmin koiran piilolle.

Treenit sujuivat hyvin, maalimiesten toiminta oli erityisen sujuvaa – kiitos heille siitä – ja Ruskakin toimi vallan mainiosti. Kaikki ilmaisut olivat hyviä loppuun asti, rullan tuonnin kanssa ei ollut mitään ongelmia jne. Hyvillä mielin jätettiin treenimetsä ja valmistauduttiin viikonlopun treenivierailuun…eipä olisi vielä tässä vaiheessa arvannut, mitä tuleman pitää…siitä saatte kuulla sitten seuraavan päivityksen yhteydessä