Viikon mittaisen flunssa-tauon jälkeen taas tositoimissa, jälleen vierailemassa Korson raunioradalla Wiiman kanssa. Tällä kertaa piilotimme 6 maalimiestä ja ehdottomasti isoin asia oli pyytämättä ja yllättäen saatu häiriöporukka: Korson VPK ilmestyi paikalle (heillä luonnollisesti on lupa käydä ko. radalla harjoittelemassa) ja aloitti oman shownsa alueen keskellä – radalla oli siis yksi kappale paloautoja, yksi kappale pakettiautoja ja ainaskin 10 eri kokoista ja –ikäistä palomiestä. He sytyttivät melkoisen roihun ja sammuttelivat sitä vuorotellen…lienee siis ohjelmassa ollut pikku-palomiesten (nuorten poikien) jonkinlainen sammutusharjoitus. He aloittivat omat harjoituksensa juuri minun ja Wiiman tullessa radalle ja hetken olinkin jo kääntymässä takaisin autolle – mutta onneksi päätin kuitenkin kokeilla: ei nimittäin Wiimaa hetkauttanut pätkääkään tulipalot tai pauhaavat sammutusletkut (onneksi mitään räjäytyksiä tai paukutuksia ei kuulunut kuitenkaan). Wimpula keskittyi satasella etsimään maalimiehiä, joten jälleen kerran sain iloisen yllätyksen.

Tällä kertaa maalimiehet löytyivät mm. umpinaisesta laatikosta (ovi vain aavistuksen raollaan), jättisuuren ”kelan keskiöstä”, betonilohkareiden keskeltä, rengaspinosta, betonilohkareiden keskellä olevasta kaivosta sekä läheltä ”juhannuskokkoa” olevasta ”puurakennelmasta”. Pari tyhjää pistoa tehtiin välissä, kun sain virheellisesti ohjeen, että maalimies löytyy edessä olevasta betonirenkaasta – ihmeteltiin siinä jo joukolla, kun ei Wiima tuntunut hajua saavan, kunnes appari muisti, että maalimies onkin ihan päinvastaisessa suunnassa selkämme takana. Tämä ei millään tavalla menoa haitannut, vaan tulipa samalla muutama ”hallintaharjoituskin” – tässäkään kohdassa Wiimalla ei ollut halua pyrkiä palomiesten rapsuteltavaksi, vaan tuli aina kiltisti kutsusta luokse.