Sarjassamme ”haetaan ulkopuolista apua”, osa 2. Tällä treenikerralla ajettiin koirien kanssa Tampereelle, jonne olimme sopineet treffit Sari Kärnän kanssa. Ajatuksena oli lähteä hakemaan opastusta Wiiman ja minun yhteiseen tottistekemiseen, siinä kun niitä haasteita on matkan varrella ollut kiitettävästi. Seuraksemme ja treenikavereiksi saimme Mervin ja Nitron, jotka hakivat vinkkejä omaan tekemiseensä.

Tampereen tuliaisina saimmekin paljon positiivista mieltä ja tsemppiä tulevaisuuteen – Sarin kommentit meidän tekemisestä olivat erittäin rohkaisevia ja kannustavat jatkamaan. Minun vain täytyy muistaa Wiiman erilaisuus esim. Ruskaan verrattuna ja edetä Wiiman kanssa paljon pienemmin askelin. Tehdään perusteet kunnolla ja venytetään Wiiman luonnostaan melkoisen lyhyttä ”vieteriä” (tarkoitan tällä mm. keskittymiskykyä, motivaatiota jne.) hitaasti mutta varmasti.

Mitään ihmeellistä emme tällä treenikerralla tehneet – otimme muutamia seuraamispätkiä ja toisella lyhellä sessiolla näytimme ”ongelmamme” noutokapulan suhteen…ja tähänkin saimme vinkkiä tilanteen korjaamiseen. Tarkoitus olisi lähteä rakentamaan "noutokapula-suhdetta" uudelleen ihan leikin kautta: aluksi palkataan koiraa pelkästään siitä, että se nykäisee kapulaa kuonollaan ja tästä pikku hiljaa edetään siihen, että se ottaa kapulan suuhunsa jne. Apuriakin tässä on hyvä käyttää varsinkin meidän Wiiman kohdalla - sille kun ihmisten hyväksyntä on niiiiin älyttömän hyvä palkka

Kiitos Sarille tsempistä ja neuvoista!