Toisen treeniporukan vallattua suunnitellun metsän (Upokaskuja) ajelimme vanhaan tuttuun paikkaan, Korsontien ja Vanhan Tuusulantien risteykseen. Tällä kertaa Wiima oli töissä – Ruska ja Ronja olivat tallauskoirina…ja yllättävää kyllä, mitään kähinää ei koirien välille syntynyt. Ronja oli niin välinpitämätön Ruskaa kohtaan, ettei Ruskalla tullut minkäänlaista tarvetta ärhennellä – eli taitaapa Ruskan räyhämaine olla nyt viimeistään ”pilattu”. Tosin myönnettäköön, että remmilenkeillä tilanne ei ihan näin kiva ole?!?

Wiiman treenien pääpaino oli haukkumisissa, eli ilmaisuissa. Maalimiehet pyrittiin sijoittamaan siten, että näköyhteys piilolle oli koko ajan – ja tarkoitus oli haukuttaa Wiimaa niin pitkään, että minä ehdin paikalle. Tehtiin vain muutama toisto, tarkkaa lukumäärää en muista

Alussa Wiima tuntui seuraavan minun tekemisiä äärettömän paljon, eli haukkuun tuli taukoja, kun minä rymysin kohti piiloa. Loppua kohden tämäkin kyllä väheni (eli Wiiman toiminta parani), mutta treeniä kaipaa pikkuhauva vielä paljon. Minun tulee vain alusta alkaen muistaa, etten etene piiloa kohden, kun Wiima ei hauku…eli opettaa sinnikkäästi siihen, että minä tulen paikalle vain haukkujen saattelemana…mukava rooli tämäkin