Joulutauko on ohitse ja taas alkaa määrätietoinen treenaus kohti tulevan kevään ja kesän kokeita. Tosin Wiiman treenauksessa edelleen mennään leikin varjolla eteenpäin (siis toivottavasti eteenpäin), eikä mitään aikataulullisia tavoitteita ole asetettu. Tulevana keväänä Wiiman ohjelmassa on yrittää päästä poropaimennustesteihin (maaliskuun alussa Pudasjärvellä) sekä luonnetesti, jonne on jo paikka varattu huhtikuun lopulle (Espooseen). Ruskan ohjelmassa tulee varmasti olemaan tokokokeita, jälkikokeita, ehkä joku etsintäkoekin ja luonnollisesti jokunen hakukoe - ainakin ne mestaruuskisat, jonne olemme oikeutettuja osallistumaan (piirin-, rotu- ja Suomen mestaruudet).
Ensimmäisen kerran tämän vuoden puolella treenattiin ihan kunnolla "hautuumaan parkkiksella", kun oman koulutuskentän auraustilanteesta ei ollut tietoa. Mukana treeneissä oli Mervi ja Elina koirineen, ja kun lämpötila huiteli -10 asteen tuntumassa, ei treeneistä kovin pitkäkestoisia saatu tekemälläkään.
Ruskan kanssa hiottiin seuraamista, kokeiltiin tokoliikkeisiin kuuluvia sivuttaissiirtymisiä sekä peruuttamista. Molempiin suuntiin sivuille Ruska on ihan kivasti mukana, mutta peruuttamisen suhteen pitää vielä tehdä töitä. Lisäksi testasin muutaman kerran kotona sohvan edessä treenattua seisomaan nousua (eli tokon kaukokäskyjen kolmatta osaa), ja tämä onnistuikin yllättävän hyvin. Tosin itse seisoin vielä ihan koiran edessä, mutta kuitenkin - SEISO! käsky alkaa näköjään pikku hiljaa kaivautua Ruskankin tajuntaan!
Toisella treenisessiolla tehtiin Mervin kanssa hieman erilaista noutotreeniä - eli meillä molemmilla oli koirat mukana ja heitimme kapuloita vierekkäin (eri aikoihin kuitenkin). Alkuun Mervi heitti kapulan, Nitro haki sen heti (tässä Ruska oli lähdössä Mervin heittämän kapulan perään Mervin käskystä, joten jouduin antamaan pienen nyppäyksen liinasta) ja tämän jälkeen minä heitin kapulan ja lähetin Ruskan noutamaan normaalisti - nouto ihan ok. Sitten vaikeutimme treeniä siten, että minä heitin kapulan, mutta Mervi lähettikin Nitron hakemaan sitä (nyt Ruska pysyi ilman ongelmia perusasennossa) ja tämän jälkeen Mervi nakkasi itsellään olleen kapulan Ruskalle noudettavaksi. Kun minun käsi ei heilahtanutkaan ennen noutokäskyä, niin ensimmäisellä yrityksellä Ruska ei inahtanutkaan minun vierestä mihinkään. Toisella TUO! -käskyllä (korostin sitä melko paljon) sitten Ruska irtosi, mutta niin teki Nitrokin, johon Mervi tietysti reagoi - ja tämä taas pysäytti Ruskankin. Sitten taas uusi yritys ja saatiinhan me Ruskakin hakemaan (ilman Nitroa) oma kapula takaisin. Sitten tehtiin vielä normaalit "palauttavat" suoritukset, mutta jälleen Ruskalla oli vaikeuksia irrota TUO -käskyllä hakemaan...eli jatkossa noutotreenejä tulee tehdä taas paljon ja pyrkiä tekemään treenit siten, että epäonnistumisia ei tulisi. Lisäksi meidän olisi hyvä treenata noutoa siten, että minä olen vienyt kapulan jo valmiiksi noutopaikalle - eli treenata sitä, etten heitäkään mitään ennen TUO -käskyä. Näitä tilanteitahan ei tosin kokeessa voi tulla, mutta ei kai se mitään haittaa, jos tuota käskyä vahvistaa ilman käden heilautusta. Toinen treenattava asia tässä yhteydessä on "heiton epäonnistuminen" - eli jos vaikkapa kokeessa heittää kapulan huonosti ja kysyy tuomarilta uusintaluvan, ei koira saa lähteä kapulaa hakemaan ensimmäisestä äännähdyksestä...enpä ole koskaan tätä kokeillut (siis sitä, että sanonkin heiton jälkeen jotain muuta kuin käskyn koiralle), joten olisi varmaan hyvä testata ennenkuin se heiton epäonnistuminen kokeissa oikeasti tapahtuu.
Wiimaakin treenailin - tosin joku olisi varmaan voinut erehtyä pitämään meidän treenisessiota leikkihetkenä...niin paljon tekeminen tapahtui leikkimisen keskellä ja "huomaamatta". Tehtiin kuitenkin seuraamisia (väljää), jääviä liikkeitä sekä kaukokäskyjä (kaikki kolme asentoa) ja hyvä mieli minulle jäi tästäkin. Erityisen iloinen olin siitä, että Wiima pystyi keskittymään minun kanssa tekemiseen, vaikka vieressä olivat Mervi ja Elina seurailemassa ja keskenään keskustelemassa. Jokunen aika takaperin pelkästään kahden ihmisen läsnäolo olisi vienyt Wiiman keskittymiskyvyn täysin, joten eikös tämä jo kerro eteenpäin menemisestä!
Näin on siis uusi vuosi korkattu myös koiratreenien osalta ja toivottavasti vuoden loputkin treenit sujuvat yhtä hyvin ja hyvissä fiiliksissä...eihän ole yhtään liian paljon toivottu, eihän?!?
