Sunnuntai-iltana lähdettiin vielä ”SM-kisatreeneihin” vieraalle kentälle vieraiden koirakoiden seuraan, eli ajelimme Kauklahteen ja treenattiin Taposen Katjan & kumppaneiden kanssa tottista. Ohjelmassa oli normaali oma treeni höystettynä häiriölaukauksilla ja häiriökäskyillä… SM-kentillä kun voi suorituksia olla meneillään useampia, jolloin laukauksia kuuluu satunnaisesti eri liikkeiden aikana, sekä myös häiriökäskyjä voi kuulua läheltäkin…
Olipa hyvä, että tällainen treeni tehtiin, sillä Ruska saatiin hämääntymään hienosti häiriökäskyistä (laukaukset eivät sitä hetkauttaneet, tuli ne sitten missä kohdassa tahansa) – pahiten Ruskaan vaikutti liikkeestä maahanmenossa läheltä annettu maahan-käsky (häiritsijän äänensävy oli melkoisen lähellä minun käskyä), jolloin Ruska veti maihin, vaikka minä en sitä käskenytkään – ja katseli sitten ihmeissään, kun minä pyysinkin sitä jatkamaan matkaa = ) Sitten minun käskystä Ruska ei enää mennytkään maahan, vaan jäi istumaan ihmetellen. Uusintakerralla kaikki kuitenkin onnistui ok, Ruska oli skarpimpi ja kuunteli vain minua!
Kokonaisuudessaan tehtiin kaikki kaavioon kuuluvat liikkeet, tosin ei kisamaisesti – esim. seuraamista otin lyhyissä pätkissä ja pyrin innostamaan koiraa patukalla satunnaisesti. Intoa Ruskalla oli taas kivasti, kuten treeneissä aina… kumpa vielä kokeissakin saisi koiran samanlaiseen vireeseen… neuvoja, anyone?
Liikkeestä istuminen oli hyvä (istui nopeasti käskystä) ja ainakin siinä vaiheessa, kun kävelin takaisin koiraa kohti, se tuijotti kiinteästi minua, eikä vilkuillut haukotellen muualle. Liikkeestä maahanmeno onnistui toisella yrityksellä (kts. selitys yllä) ja tästä luoksetulo oli myös ihan ok eteenistumista myöten. Liikkeestä seisominen oli myös ok (vaikkakin muistelen jonkun sanoneen, että Ruska otti yhdellä jalalla askeleen minua kohden pysähtymisen jälkeen) ja tässä luoksetulossa lähdinkin sitten patukan kanssa karkuun saaden todella vauhtia koiraan.
Noudot olivat tällä kertaa muuten ok (istui joka luovutuksessa), mutta luovutusasento saisi olla huomattavasti tiiviimpi ja tällä kertaa pari niistä oli myös hieman vinoja. Tähän saimme vinkiksi lisätä hieman välimatkaa esteeseen, jotta Ruskalla olisi paluumatkalla aikaa oikaista tuloaan – kokeillaan!
Eteenmenon seuraamisessa Ruska edisti tavallista vahvemmin, joten otin pari askelta taaksepäin ennen lähetystä. Olin vienyt pallon kentän reunaan valmiiksi, ja sinnepä Ruska juoksikin mallikkaasti!
Siinäpä se sitten olikin ja summa summarum: harjoittelua jatketaan ja otetaan näitä häiriökäskyjä mukaan treeneihin, jotta Ruska oppii keskittymään vain minun käskyihin. That’s the plan!
